UUTISIA KASVUPALVELUISTA

Kasvupalveluissa tapahtuu!

Tiedote 28.12.2018: Yksityiset palveluntuottajat satsaavat uudenlaisiin työvoimapalveluihin

 

 

Suomen Kasvupalveluiden tuottajat (Kaspa) ry:n tiedote 28.12.2018

Yksityiset palveluntuottajat satsaavat uudenlaisiin työvoimapalveluihin

TE-toimistojen ja ELY-keskusten palveluiden uudelleenorganisoiminen aloitetaan vuoden 2019 alkupuolella käynnistyvillä kokeiluilla. Tulevia kasvupalveluita varten on suunnitteilla 25 erilaista pilottihanketta eri maakunnissa. Palveluntuottajat ovat laajasti lähteneet mukaan kehittämään näitä uudenlaisia palveluita ja näkevät uudistuksessa ainutlaatuisen mahdollisuuden saattaa palvelut yhä toimivimmiksi, asiakaslähtöisimmiksi ja vaikuttavimmiksi. 

Paikalliset TE-toimistot ja ELY-keskukset tarjoavat alueillaan erilaisia työllisyys- ja yrityspalveluita. Näitä palveluita ovat esimerkiksi työnvälitys, työnhakijoiden osaamisen kehittäminen, rekrytointipalvelut sekä erilaiset tuet ja asiantuntijapalvelut yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi. Nämä kaikki siirtyvät kasvupalvelu-uudistuksen myötä uusien maakuntien järjestettäviksi. Uudistuksen tavoitteena on, että työnhakijat ja yritysten tarpeet kohtaavat nykyistä paremmin.

Tuleviin kasvupalveluihin valmistaudutaan kokeiluilla, kasvupalvelupiloteilla, jotka starttaavat keväällä 2019. Pilottien tavoitteena on kehittää yhä vaikuttavampia ja myös aivan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia tarjottavaksi alueen tarpeista käsin. Näissä piloteissa tullaan hyödyntämään yritysten ja kolmannen sektorin osaamista yhä laajemmin. Tämä on myös tulevien kasvupalveluiden pääidea.

PALVELUNTUOTTAJILLE KAIKKI ASIAKASRYHMÄT OVAT TERVETULLEITA

Kasvupalveluita tuottavia yksityisiä toimijoita edustava kattojärjestö Kaspa on harmissaan, että julkisuuteen on tuotu näkemyksiä, joiden mukaan palveluntuottajat olisivat kiinnostuneita tuottamaan palveluita vain rajoitetulle työttömien ryhmille, kuten helpoimmin työllistyville. ”Palveluntuottajilla on resursseja ja halua auttaa yhtä lailla ihan kaikkia asiakasryhmiä. Jo nyt suurin osa palveluista kohdistuu vaikeimmin työllistyvien ryhmään. Tähän mennessä tuottajat ovat tuottaneet kaikkia niitä palveluita, joita on vain tilattu.” Kasvupalveluiden tuottajajärjestö Kaspan toimitusjohtaja Kristiina Paavola korjaa.

KASVUPALVELUPILOTIT LUOVAT MAHDOLLISUUDEN UUDENLAISEEN TUOTEKEHITTELYYN

Kasvupalvelupilotit koskevat noin 60 000 TE-palveluiden asiakasta ja piloteista suurin osa keskittyy juuri vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleviin työttömiin. Pilotteja on suunniteltu eri maakunnissa jo pitkään ja näissä piloteissa tavoitellaan uudenlaisia palveluja ja tapaa lähestyä asiakasta. Keskeisenä nimittäjänä onkin ollut koko ajan asiakaslähtöisyys. Myös palveluntuottajat ovat osallistuneet tiiviisti uusien palvelujen kehittämistyöhön yhteistyössä TE -toimistojen ja ELY- keskusten kanssa. ”Yhteistyö ja yhteiskehittäminen on ollut toimivaa. Tuottajien osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen julkisien palveluiden kehittämistyössä on aivan ainutlaatuinen uusi mahdollisuus yhdistää kaikkien paras osaaminen yhteisen tavoitteen eteen. Tähän ollaan haluttu satsata. ” Paavola kiittelee. Jo nyt palveluita hankitaan runsaasti eri palveluntuottajilta. ”TE-hallinto on hankkinut ostopalveluina ja kilpailuttamalla työllisyyspalvelut jo 1990-luvun alusta lähtien. Tämä on tarkoittanut, että osaamisen pääoma ja käytännön kokemus on kertynyt juuri palveluntuottajapuolelle, jota osaamista halutaan nyt jakaa ja hyödyntää yhä paremmin.” Paavola jatkaa.

JATKOSSA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA TULOKSIIN

Uudenlaiset kasvupalvelut perustuvat tulosperusteiseen malliin. Tuottajalle maksetaan erityisesti saavutetuista tuloksista, kuten työllistymisestä, koulutuksen aloittamisesta tai muusta positiivisesta siirtymästä kohti työmarkkinoita. Tulosperusteisuutta on jo kokeiltu laajasti viime vuosina ja tämä on myös palveluntuottajien mielestä oikea suunta. Paavola toteaakin: ”Tämä malli myös takaa, että jokaisen palveluntuottajan on aina panostettava vaikuttavuuteen ja laatuun.” Myös valinnanvapautta tullaan lisäämään. Asiakkailla on tosin jo nyt ollut mahdollisuuksia valita haluamansa palveluntuottaja. Näitä mahdollisuuksia myös lisätään jatkossa. Tästä kombinaatiosta on kaikille hyötyä, sanoo Paavola: ”Tulosperusteisuus ja valinnanvapaus yhdessä ohjaavat myös tuottajia mahdollisimman laadukkaaseen palveluun. Osa asiakkaista kokee tarvitsevansa tukea valinnan tekemiseen, ja joka haluaa valita itse, pääsee valitsemaan itse.”

LAATU KESKIÖÖN

Paavola haluaa tuoda esille, että työttömille tarjotuissa palveluissa on olemassa tarkat kriteerit siitä, mitä niiden tulee pitää sisällään. Laatua ja toteutusta valvotaan myös tarkasti. Paavola haluaakin oikaista alan mainetta: ”Toimijamme ovat olleet alalla vuosikymmeniä ja kehittäneet samalla koko ajan palvelujaan, jotta voisivat parhaalla mahdollisella tavalla auttaa asiakkaitaan elämässä eteenpäin ja toimia alati muuttuvassa työelämässä. Henkilökohtainen ja asiakaslähtöinen palvelu on keskeisin palveluntuottajia yhdistävä tekijä ja toiminnan kantavin idea.” 

Palveluntuottajia edustavan järjestön Kaspan syksyllä 2018 tekemän jäsenkyselyn mukaan tuottajat kokevat harmillisena, että työvoimapalveluiden kautta saavutetut positiiviset vaikutukset ovat jääneet keskusteluissa täysin taka-alalle. Palveluista kerätyn asiakaspalautteen ja vaikuttavuustilastojen kautta, kun voitaisiin osoittaa palveluiden aitoa hyötyä, niin työnhaussa kuin työttömyyden keston lyhentämisessä. Tulosperusteisuus on tuonut myös oman lisänsä siihen, että palveluiden vaikuttavuutta ja laatua on mitattu koko ajan yhä tarkemmin.

TYÖVOIMAPALVELUITA EI OLLA YKSITYISTÄMÄSSÄ

Puhe palveluiden yksityistämisestä on myös nostanut huolta. ”Kaikki merkittävää julkista vallankäyttöä sisältävät tehtävät, esimerkiksi tukiin tai korvauksiin liittyvät päätökset, säilyvät kuitenkin viranomaistehtävinä. Viranomaistehtäviä eivät palveluntuottajatkaan halua. Tuottajien ohjaus, julkinen valvonta ja vastuu säilyy julkishallinnon tehtävänä. Palveluita ei olla yksityistämässä vaan kyse on edelleen jatkossakin julkisista palveluista”, rauhoittelee Paavola syntynyttä kohua.

Alalla tarvitaan saumatonta yhteistyötä. Pilottihankkeissa on nimenomaan tarkoitus hallitusti kokeilla uudenlaisia yhteistyön muotoja ja palveluketjuja. ”Tulevat kasvupalvelut tähtäävät päämäärään, jossa yksityisten, julkisten ja kuntien paras osaaminen pyritään saamaan yhteen niin, että työtön tai työvoimaa tarvitseva yritys saa jatkossa parhaan mahdollisen palvelun. Työelämän muuttuessa kasvavat myös vaatimukset palveluissa. Tästä syystä uudistus on tarpeen. ” Paavola lopuksi summaa.

Kasvupalveluista kiinnostuneita noin 900 toimijaa!

TEM on juuri julkaissut kartoituksen tulevista kasvupalveluista palveluntuottajien näkökulmasta. Kartoituksen päähavaintona nousee esiin, että kiinnostus kasvupalvelujen tuottamiseen on suurta.  Kyselyn mukaan jopa noin 900 palveluntuottajaa olisi kiinnostunut toimimaan tulevilla kasvupalvelumarkkinoilla. Tässä yhteydessä kuitenkin samalla todetaan, että halukkuudesta ja toiveista on kuitenkin matkaa konkreettiseksi tuottajaksi. Tässä pääsyinä nähdään toimijoiden vähäinen tieto kasvupalveluista ja kokemattomuus toimijana sekä epävarmuus tulevasta, kuten markkinoiden koosta, hankintakäytännöistä ja yleensä toimintaympäristön muutoksista.

TEM tuo raportissaan esille myös palveluntuottajien yhteistoiminnan merkityksellisyyttä. Kasvupalveluissa tarvitaan toimijaverkostoa, koska kasvupalvelut perustuvat syvään yhteistyöhön. Näin varmistetaan myös pienempien toimijoiden mahdollisuudet kasvupalveluissa sekä monialainen yhteistyö hankinnoissa. Kasvupalvelumarkkinoiden onnistumisen kannalta on myös tärkeää, että yhdellä toimijalla on pidempiaikainen kokonaisnäkemys ja ennakkoymmärrys kasvupalvelumarkkinoista. Kasvupalvelumarkkinoihin siirtyminen edellyttää monipuolista ja ajantasaista tietoa palvelumarkkinoista.

Tätä yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja toimijoiden vuoropuhelua varten on perustettu (2018) yhteistyöjärjestö Suomen Kasvupalveluiden tuottajat ry Kaspa. Kaspa tulee  jatkossa yhä enemmän tiivistämään vuoropuhelua julkisen sektorin kanssa, lisäämään tietoa ja tiedonvaihtoa sekä lisäämään ja laaja-alaistamaan jäsenkenttäänsä.

Tutkimukseen vastasi syksyllä 2018 yhteensä 3077 potentiaalista kasvupalvelujen tuottajaa.  Raportti on luettavissa kokonaan täältä : https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-347-4

 

Share This