• Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn

Tiedote 26.4.2019

Työelämälähtöisyys on jatkuvasti vahvistunut kotoutumisen tavoitteissa, mikä palvelee asetettuja työllisyystavoitteita. Työelämää lähellä olevien koulutusyhtiöiden osaaminen,  työelämäyhteydet ja toimialatuntemus takaavat työelämän tarpeisiin kiinnittyvän kotoutumiskoulutuksen myös jatkossa. Avoimeen kilpailuun ja joustaviin hankintoihin perustuva hankintamalli on toimiva. Se varmistaa yhtä aikaa niin laadun, kuin kokonaistaloudellisen edullisuuden.

Tulevaan hallitusohjelmaan on varmasti kirjattuna työllisyyttä edistäviä toimia. Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen onkin yksi tärkeimmistä keinoista nostaa työllisyysastetta tavoiteltuun 75 %:iin. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi kokonaisuudessaan näitä työvoimapalveluita, joihin myös kotoutumiskoulutus kuuluu, ja vastaa annetuista työllisyydenedistämisen politiikkatoimista. On luonnollista, että politiikka ja politiikan työvälineet ovat saman katon alla. Kotouttamisen palvelut osana työllisyyden hoidon ydintä tuleekin olla työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman lähellä työvoimapolitiikkaa.

– Maahanmuuttajat nimenomaan itse haluavat päästä mahdollisimman nopeasti kiinni työelämään. Onkin tärkeää, että kotoutumispalveluissa säilyy ja ennemminkin nykyisestä vielä vahvistuu työelämälähtöinen ja työllistymiseen tähtäävä vire, summaa kotoutumiskoulutuksia järjestäviä yksityisiä koulutusyhtiöitä edustava Kaspan toimitusjohtaja Kristiina Paavola.

Opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi osalle maahanmuuttajista tarpeellista luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Tämä työnjako on luonnollinen, koska nämä perustaidot kuuluvat juuri perusopetukseen. Perusopetuksen jälkeen maahanmuuttajat siirtyvät kotoutumiskoulutukseen ja sitä kautta edelleen yksilöllisten valmiuksien ja tarpeiden mukaisesti joko suoraan työelämään tai jatkavat erilaisia koulutuksia tarjoaviin oppilaitoksiin.  On tärkeää, että erilaisia jatkopolkuja ja vaihtoehtoja on aina runsaasti saatavilla. Tämä nykyjärjestely on toimiva ja antaa jatkossakin maahanmuuttajille selkeän polun kohti työelämää, osallisuutta ja täyttä jäsenyyttä yhteiskunnassamme.

Julkistalouden reunaehdot korostuvat nykytilanteessa, jossa kustannustehokkuus korostuu. Kilpailu tehostaa tutkitusti julkisten varojen käyttöä. Koska maahanmuutto on hyvin altis vaihteluille ja muutoksille, on myös tärkeää, että palveluja voidaan hankkia muuttuvien tilanteiden ehdoilla nopeasti ja joustavasti. Pitkäkestoiset ja jäykät sopimukset eivät etenkään kotoutumiskoulutuksissa ole aina tarkoituksenmukaisia ja voivat aiheuttaa tarpeetonta tyhjäkäyntiä. Kilpailutetuissa hankinnoissa palveluja voidaan tarjota joustavasti ja nopeasti alueille, joilla on tarve ja samalla tavoin myös jättää hankkimatta, mikäli tarvetta ei enää ole.

Kotoutumispalveluiden julkiset kustannukset ovat olleet hyvin hallinnassa. Toteutettu avoin kilpailutus on hillinnyt tehokkaasti kustannusten karkaamista, koska se on estänyt hintatason nousua. Avoimena toteutettu kilpailutus on myös pitänyt samanaikaisesti osaamisen tason pakosti korkealla. Laatuvaatimukset kotoutumiskoulutuksissa on pidetty korkeina, ja hankitun koulutuksen valvonta on ollut tiukkaa ja tehokasta. Laaduntarkkailu on myös ollut hyvin läpinäkyvää ja lähtökohdiltaan esimerkiksi ammatillista koulutusta tarkempaa.

– Näkemyksemme mukaan kotoutumiskoulutus on aina edullisempaa tuottaa kilpailullisin menettelyin hankintoina kuin osana koulujärjestelmää. Edullisempi hinta ei kuitenkaan laske laatua, vaan hintaero muodostuu avoimien markkinoiden kilpailutilanteeseen liittyvästä liiketaloudellisesta toimintalogiikasta ja kilpailun tuoman tehokkuuden vaatimuksesta, toteaa Kaspan toimitusjohtaja Kristiina Paavola.

Yksityisille palveluntuottajille on kertynyt vankka kokemus ja osaamispääoma kotoutumiskoulutusten tuottamisessa. Tälle osaamiselle onkin nyt jatkossa kipeästi tarvetta. Työllisyystavoitteita vasten on tärkeää hyödyntää ja kohdentaa tätä vuosikymmenten aikana kertynyttä laajaa ja syvää osaamista huomioiden samalla eri maahanmuuttajaryhmien tarpeet.

Kun toimijoille on kertynyt pitkä kokemus maahanmuuttajien opetuksesta, on toiminnan kehittäminen ollut myös pitkäjänteistä. Yksityiset koulutusyhtiöt ovat panostaneet kotouttamisen jatkuvaan kehittämiseen tavoitteena yhä parempi vaikuttavuus ja palvelukyky, monipuoliset ja kehittyvät oppimisympäristöt sekä yleensä halu kehittää ja tehostaa maahanmuuttajien palveluprosessia. Tämä työ on vienyt kotouttamispalveluita koko ajan sisällöllisesti eteenpäin.

Henkilöstökyselyt antavat yhdenmukaisen kuvan koulutusyritysten henkilökunnan työtyytyväisyydestä. Osaava ja oman työnsä kehittämisestä kiinnostunut henkilökunta viihtyy erinomaisesti työssään ja kokee sen mielekkääksi. Työssä vaaditaankin korkeaa ammattitaitoa ja siksi myös palkkaus on kilpailukykyinen. Esimerkiksi suomenkielen kouluttajalta vaaditaan kotoutumiskoulutuksessa soveltuva korkeakoulututkinto, suomen kielestä vähintään aineopinnot, pedagoginen pätevyys sekä työkokemusta aikuisten maahanmuuttajien parissa.

 

Share This
%d bloggaajaa tykkää tästä: