KASPA VAIKUTTAA

Kaspa on johtava työvoima- ja yritysten kehittämispalvelujenyhteistyö- ja edunvalvontajärjestö liiketoiminta-alueellaan

Työelämälähtöinen kotoutumiskoulutus on ammattitaitoista ja myös kustannustehokas keino vastata työllisyystavoitteisiin

Tiedote 26.4.2019

Työelämälähtöisyys on jatkuvasti vahvistunut kotoutumisen tavoitteissa, mikä palvelee asetettuja työllisyystavoitteita. Työelämää lähellä olevien koulutusyhtiöiden osaaminen,  työelämäyhteydet ja toimialatuntemus takaavat työelämän tarpeisiin kiinnittyvän kotoutumiskoulutuksen myös jatkossa. Avoimeen kilpailuun ja joustaviin hankintoihin perustuva hankintamalli on toimiva. Se varmistaa yhtä aikaa niin laadun, kuin kokonaistaloudellisen edullisuuden.

Tulevaan hallitusohjelmaan on varmasti kirjattuna työllisyyttä edistäviä toimia. Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen onkin yksi tärkeimmistä keinoista nostaa työllisyysastetta tavoiteltuun 75 %:iin. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi kokonaisuudessaan näitä työvoimapalveluita, joihin myös kotoutumiskoulutus kuuluu, ja vastaa annetuista työllisyydenedistämisen politiikkatoimista. On luonnollista, että politiikka ja politiikan työvälineet ovat saman katon alla. Kotouttamisen palvelut osana työllisyyden hoidon ydintä tuleekin olla työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman lähellä työvoimapolitiikkaa.

– Maahanmuuttajat nimenomaan itse haluavat päästä mahdollisimman nopeasti kiinni työelämään. Onkin tärkeää, että kotoutumispalveluissa säilyy ja ennemminkin nykyisestä vielä vahvistuu työelämälähtöinen ja työllistymiseen tähtäävä vire, summaa kotoutumiskoulutuksia järjestäviä yksityisiä koulutusyhtiöitä edustava Kaspan toimitusjohtaja Kristiina Paavola.

Opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi osalle maahanmuuttajista tarpeellista luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Tämä työnjako on luonnollinen, koska nämä perustaidot kuuluvat juuri perusopetukseen. Perusopetuksen jälkeen maahanmuuttajat siirtyvät kotoutumiskoulutukseen ja sitä kautta edelleen yksilöllisten valmiuksien ja tarpeiden mukaisesti joko suoraan työelämään tai jatkavat erilaisia koulutuksia tarjoaviin oppilaitoksiin.  On tärkeää, että erilaisia jatkopolkuja ja vaihtoehtoja on aina runsaasti saatavilla. Tämä nykyjärjestely on toimiva ja antaa jatkossakin maahanmuuttajille selkeän polun kohti työelämää, osallisuutta ja täyttä jäsenyyttä yhteiskunnassamme.

Julkistalouden reunaehdot korostuvat nykytilanteessa, jossa kustannustehokkuus korostuu. Kilpailu tehostaa tutkitusti julkisten varojen käyttöä. Koska maahanmuutto on hyvin altis vaihteluille ja muutoksille, on myös tärkeää, että palveluja voidaan hankkia muuttuvien tilanteiden ehdoilla nopeasti ja joustavasti. Pitkäkestoiset ja jäykät sopimukset eivät etenkään kotoutumiskoulutuksissa ole aina tarkoituksenmukaisia ja voivat aiheuttaa tarpeetonta tyhjäkäyntiä. Kilpailutetuissa hankinnoissa palveluja voidaan tarjota joustavasti ja nopeasti alueille, joilla on tarve ja samalla tavoin myös jättää hankkimatta, mikäli tarvetta ei enää ole.

Kotoutumispalveluiden julkiset kustannukset ovat olleet hyvin hallinnassa. Toteutettu avoin kilpailutus on hillinnyt tehokkaasti kustannusten karkaamista, koska se on estänyt hintatason nousua. Avoimena toteutettu kilpailutus on myös pitänyt samanaikaisesti osaamisen tason pakosti korkealla. Laatuvaatimukset kotoutumiskoulutuksissa on pidetty korkeina, ja hankitun koulutuksen valvonta on ollut tiukkaa ja tehokasta. Laaduntarkkailu on myös ollut hyvin läpinäkyvää ja lähtökohdiltaan esimerkiksi ammatillista koulutusta tarkempaa.

– Näkemyksemme mukaan kotoutumiskoulutus on aina edullisempaa tuottaa kilpailullisin menettelyin hankintoina kuin osana koulujärjestelmää. Edullisempi hinta ei kuitenkaan laske laatua, vaan hintaero muodostuu avoimien markkinoiden kilpailutilanteeseen liittyvästä liiketaloudellisesta toimintalogiikasta ja kilpailun tuoman tehokkuuden vaatimuksesta, toteaa Kaspan toimitusjohtaja Kristiina Paavola.

Yksityisille palveluntuottajille on kertynyt vankka kokemus ja osaamispääoma kotoutumiskoulutusten tuottamisessa. Tälle osaamiselle onkin nyt jatkossa kipeästi tarvetta. Työllisyystavoitteita vasten on tärkeää hyödyntää ja kohdentaa tätä vuosikymmenten aikana kertynyttä laajaa ja syvää osaamista huomioiden samalla eri maahanmuuttajaryhmien tarpeet.

Kun toimijoille on kertynyt pitkä kokemus maahanmuuttajien opetuksesta, on toiminnan kehittäminen ollut myös pitkäjänteistä. Yksityiset koulutusyhtiöt ovat panostaneet kotouttamisen jatkuvaan kehittämiseen tavoitteena yhä parempi vaikuttavuus ja palvelukyky, monipuoliset ja kehittyvät oppimisympäristöt sekä yleensä halu kehittää ja tehostaa maahanmuuttajien palveluprosessia. Tämä työ on vienyt kotouttamispalveluita koko ajan sisällöllisesti eteenpäin.

Henkilöstökyselyt antavat yhdenmukaisen kuvan koulutusyritysten henkilökunnan työtyytyväisyydestä. Osaava ja oman työnsä kehittämisestä kiinnostunut henkilökunta viihtyy erinomaisesti työssään ja kokee sen mielekkääksi. Työssä vaaditaankin korkeaa ammattitaitoa ja siksi myös palkkaus on kilpailukykyinen. Esimerkiksi suomenkielen kouluttajalta vaaditaan kotoutumiskoulutuksessa soveltuva korkeakoulututkinto, suomen kielestä vähintään aineopinnot, pedagoginen pätevyys sekä työkokemusta aikuisten maahanmuuttajien parissa.

 

Vaalit 2019: Työelämälähtöisyyttä työllisyyden hoitoon

Työllisyysaste nousee työelämälähtöisellä työllisyydenhoidolla

Työllisyyden hoidossa ja korkeamman työllisyysasteen tavoittamisessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota työelämästä nouseviin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa entistä työelämälähtöisempiä toimintatapoja työvoimapalveluihin ja samalla myös yksilöllisten palvelujen kasvavaa merkitystä. Palvelut tuleekin tuoda yhä lähemmäksi työpaikkoja. Työvoimapalveluissa tulee ajatella jatkossa myös yhä enemmän liikkuvuutta ja tätä kautta nähdä alueelliset mahdollisuudet laajasti.

Työpaikkoja syntyy elinvoimaisiin ja kasvaviin yrityksiin

Alueelliset työvoimapalvelut, elinkeinoelämä ja yrityspalvelut tulee kytkeä kasvupalveluiden ajatuksen tapaan tiiviimmin yhteen. Vain elinvoimaisiin, kasvaviin ja kilpailukykyisiin yrityksiin syntyy työpaikkoja. Alueellisen elinvoiman varmistamisessa ovat pk-yrityksen avainasemassa ja sektorin merkitys on työllisyyden hoidon näkökulmasta ratkaiseva. Yritysten kasvun tueksi tulee olla entistä enemmän ja monipuolisesti kasvua sekä työllisyyttä tukevia kehittämispalveluita.

Työelämälähtöiset koulutukset purkamaan rakenneongelmaa!

Kaikkeen työssä tarvittavaan osaamiseen ei tarvita tutkintolähtöistä koulutusta, monesti ne ovat työelämän nopeisiin muutoksiin ja tarpeisiin myös liian hitaita, laajoja tai kömpelöitä. Tarvitsemme monipuolisia polkuja työllistymiseen, virallisen ja epävirallisen oppimisien hybridimallia.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen keinona tuleekin panostaa etenkin työelämälähtöisiin koulutuksiin ja valmennuksiin. Kaiken koulutuksen ei tarvitse olla tutkintotavoitteista. Tehokkaana keinona osaajapulan helpottamiseksi ovat esimerkiksi rekrytoivien koulutusohjelmien tapaiset täsmä- ja rekrykoulutukset.

Työnantajat mukaan työllisyyden hoitoon!

Työnantajat ja työelämää lähellä oleva koulutus ja osaamisen tunnistaminen ovat keskeisessä roolissa osaajapulan ja osaamisvajeen ratkaisun suhteen. Työnantajat tuleekin ottaa rohkeammin mukaan työllisyydenhoidon yhteistyöhön. Työnantajia tulee jatkossa viestiä myös yhä systemaattisemmin, kuinka ottaa vastaan myös haastavampia työntekijäryhmiä kuten esimerkiksi  osatyökykyisiä ja maahanmuuttajia.

 

Kaspan vaali- ja hallitusohjelmatavoitteet 2019

Työllisyystavoitteet saavutetaan satsaamalla työvoimapalveluhin ja edistämällä pk-yritysten elinvoimaa

On yleinen tahtotila ja taloudellinen välttämättömyys nostaa Suomen työllisyysaste seuraavan vaalikauden aikana 75%:tiin ja edelleen pohjoismaiselle tasolle 80% tuntumaan. Tämä tarkoittaa seuraavalla vaalikaudella aivan poikkeuksellista panostusta työvoimapolitiikkaan, vaikuttaviin työvoimapalveluihin ja toimiin, jotta meillä olisi elinvoimaisia, työllistäviä pk-yrityksiä.

Kaspan vaalitavoitteet koostuvat 1) työelämälähtöisestä työvoimapolitiikasta, 2)kilpailutuksen tuomien etujen hyödyntämisestä palveluiden tuottamisessa  sekä 3) riittävistä resursseista ja niiden oikeasta kohdentamisesta niin julkishallinnossa kuin palvelutuotannossa.

 

1)TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖVOIMAPOLITIIKKA

Työllisyydenhoito yksissä käsissä. Työelämälähtöiset koulutukset on pidettävä kiinteänä osana työllisyyden hoitoa ja luonnollisesti niiden tulee olla TEMin hallinnon alla. Näin ne pysyvät osana toteutettavaa työvoimapolitiikkaa ja siinä käytettävää työllisyydenhoidon keskeistä keinovalikoimaa.

Työllisyydenhoito lähelle työelämää. Työllisyyden hoidossa tulee kiinnittää huomiota työelämän tarpeisiin ja painottaa kaikissa toimissa näitä tarpeita vastaavia työllisyydenhoidon toimia. Työelämälähtöinen toimintatapa palveluiden toteuttamisessa on työllisyysasteen nostamiselle ehdoton onnistumisen edellytys.

Työelämälähtöiset koulutukset ratkaisuna niin osaamisvajeeseen kuin osaajapulaan. Kaikkeen työssä tarvittavaan osaamiseen ei tarvita tutkintolähtöistä koulutusta,vaan yhä useammin osaamisen päivittäminen onnistuu kevyemmällä koulutuksella. Tarvitsemme virallisen ja epävirallisen oppimisen hybridimalleja ja monipuolisia polkuja työllistymiseen.

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen keinona  tulee panostaa etenkin työelämälähtöisiin koulutuksiin ja valmennuksiin. Kaiken koulutuksen ei tarvitse olla tutkintotavoitteista. Jatkossa tulee myös panostaa rekrytoivien koulutusohjelmien tapaisiin täsmäkoulutuksiin osaajapulan helpottamiseksi.

Työttömyyden hoidosta työllisyyden hoitoon. On siirrettävä fokusta työttömyyden hoidosta aktiiviseen työllisyyden hoitoon. Tämä takaa osaavan työvoiman saatavuutta ja ennaltaehkäisee rakenteellista työttömyyttä ja kohtaanto-ongelmia.

Työnantajat ovat keskeisessä roolissa osaajapulan ja kohtaanto-ongelman ratkaisun suhteen. Työnantajat tulee ottaa rohkeammin mukaan työllisyydenhoidon yhteistyöhön. Työnantajasektorin kanssa tulee viestiä ja neuvoa yhä systemaattisemmin, kuinka ottaa vastaan haastavampia työntekijäryhmiä kuten osatyökykyisiä ja maahanmuuttajia.

Pk sektorin elinvoima ja toimintaedellytykset luovat kasvua ja työpaikkoja. Alueelliset työvoimapalvelut ja yrityspalvelut tulee kytkeä tiiviimmin yhteen. Vain elinvoimaisten yritysten kautta luomme lisää työpaikkoja ja kasvua eri alueille.

Alueellisen elinvoiman varmistamisessa ovat pk-yritykset avainasemassa. Yritysten kasvun tukemiseksi tulee olla saatavilla entistä enemmän ja monipuolisemmin kasvua tukevia kehittämispalveluita. Pk-sektorin merkitys on työllisyyden ja kansantalouden näkökulmasta ratkaiseva.

Onnistunut kotouttaminen on ennen kaikkea työllistymistä. Kotouttamiskoulutus tulee säilyttää TEMin alaisuudessa ja maahanmuuttajille tarkoitettujen palveluiden työelämän yhteyttä tulee entisestään vahvistaa. Kotouttamistoimilla on suuri merkitys kansallisen työllisyystavoitteen saavuttamiseen. Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä lähellä työelämää ja työnantajia, jotta kiinnittyminen työelämään olisi helppoa ja nopeaa.

Kielitaito viimeistellään työelämässä. Moni maahanmuuttaja opettelee vierasta kieltä ensimmäistä kertaa elämässään. Suomen kielessä on myös omat haasteensa ja parhaiten kielitaito kehittyy vallitsevassa kieliympäristössä, arkisessa  työelämässä. Työelämässä tapahtuvaa kielenoppimista tulee lisätä ja vahvistaa osana työelämälähtöistä kotouttamiskoulutusta. Tässä myös maahanmuuttajien aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen työelämän kautta on keskeistä.

 

2) KUSTANNUSTEHOKKAAT TYÖVOIMAPALVELUT

Markkinavuoropuheluihin perustuvat hankinnat ovat oikea suunta kehittää työvoimapalveluita. Palveluiden hankinnoissa on hyödynnettävä palveluntuottajien vankkaa osaamista, omaa kehittämistyötä ja kokemusta yhä enemmän. Näissä hankinnoissa on tähdättävä sopimuksiin, joissa on riittävästi aikaa kehittää ja toteuttaa uudenlaisia palveluinnovaatioita.

Markkinat luovat kustannustehokkuutta. Resurssien käytössä on hyödynnettävä kilpailun tuomat edut, jotta voimme tarjota kustannustehokkaita palveluita annettujen resurssien puitteissa parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Markkinoiden koko on tästä syystä pidettävä järkevän kokoisena, jotta kilpailutuksen hyödyt olisivat saavutettavissa.

Hyvät hankinnat. On pyrittävä samanaikaisesti lisäämään molemminpuolista hankintaosaamista ja mahdollisuuksia aitoon innovatiivisuuteen, ja tässä tähtäimenä järkevä verovarojen käyttö  ja samalla vaikuttavat palvelut.

Yhteistyön merkitys kasvaa jatkossa. Työllisyystavoitteiden ja pitkittyneen massatyöttömyyden hoitamiseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja yhteistyössä julkisen ja yksityisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön kehittämiselle on annettava tilaa ja mahdollisuuksia. Tarvitsemme julkista panostusta palveluinnovaatioiden ja monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen, jotta voimme tarjota mahdollisimman toimivia palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja yhteistyön ja yhteenliittymien avulla.

Palvelutarpeet eriytyvät edelleen. Palvelurakennetta on monipuolistettava entisestään, jotta kaikille asiakasryhmille olisi tarjolla vaikuttavia palveluja. Palveluyhteistyö tulee olla mahdollista kaiken kokoisille palveluntarjoajille, myös kapeankin osaamisen hyödyntämiselle.

Tarvitsemme lisää erilaisia palvelumalleja, jotka kohdistuvat nuoriin, maahanmuuttajiin ja vaikeasti työllistyvien ryhmään. Palveluntuottajat ovat valmiita tuottamaan palveluita kaikille asiakasryhmille ja tätä toimijaverkostoa tulee hyödyntää entistä monipuolisemmin palveluiden hankinnoissa ja kumppanuuksissa.

 

3) RESURSSIT

Työvoimapalvelut tarvitsevat jatkossa lisää panostuksia. Hallituskaudella 2019-2023 tulee panostaa ja varmistaa rahoitus työvoimapalveluihin, jotta meillä on tarjota laadukkaat, tarpeiden mukaiset palvelut. Yksilölliset ja vaikuttavat palvelut ovat mahdollisia vain satsaamalla niiden tuottamiseen riittävästi resursseja.

Työllisyysasteen nostamiseen 75% – 80% tarvitaan uusia avauksia. Tarvitsemme myös riittävästi uudenlaisia työllisyydenhoidon malleja, koska työllisyyden hoidossa ollaan jo siirrytty työttömyyden ns. kovan ytimen, rakenteellisen ja pitkäaikaistyöttömyyden, hoitamiseen. Näihin järeämpiin keinoihin tarttuminen vaatii nykyistä suurempia resursseja.

Satsataan palvelupolkuun. Työnhakijan palveluprosessin palvelutarpeenarvio tulee jäädä viranomaiselle, mutta tähän tulee panostaa entistä enemmän, jotta asiakkaan siirtymät olisivat oikea-aikaisia ja vastaisivat asiakkaan tarpeita.

Asiakas tulee olla palveluiden keskiössä. Palveluun tulee olla kytkettynä vahva henkilökohtaisuus ja yksilöllisyys. Palveluvalikoima tulee olla riittävä ja asiakkaiden tarpeiden mukainen. Palveluita tulee olla helposti ja nopeasti saatavilla. Työttömyyskausien keston lyhentäminen nykyisestä, edellyttää uudenlaista panostusta yksilölliseen palvelupolkuun.

Maahanmuuttajat tarvitsevat heterogeenisenä ryhmänä joustavia ja myös yksilöllisiä palveluja.

Kokeiluja on lupa hyödyntää. Työvoimapoliittisen aikajänteen tulee olla pitkäjänteistä ja  kestää vaalikausien yli. Tehtyjen kokeilujen hyödyntäminen, kuten alueellisista työllisyyskokeiluista, kasvupalvelupiloteista ja kasvupalveluvalmisteluista saatuja oppeja tulee viedä eteenpäin. Tarvitsemme uudenlaisia palvelukonsepteja. Työvoimapalveluiden uudistamisella on jo kiire.

Lausunto 18.10.2018: Kasvupalveluvirasto ja asiakastietojärjestelmät

Kaspa on jättänyt oman lausuntonsa lakiesitykseen kasvupalveluviraston perustamisesta sekä laiksi asiakastietojärjestelmistä.

Kasvupalveluvirastoa koskevan esityksen tavoitteena yhdistää nykyiset ely- ja te- toiminnot maakuntien Kasvupalveluvirastoiksi. Lisäksi tavoitteena on yhtenäisten tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittäminen sekä asiakkaiden tasavertainen kohtelu.  Yleisesti

Kaspa näkee esityksen kannatettavana. Keskeisenä ehdotuksena Kaspa esittää, että Kasvupalveluviraston neuvottelukuntaan nimettäisiin myös palveluntuottajien edustaja, joka tässä tilanteessa olisi luontevimmin Kaspa.

Asiakastietojärjestelmää koskevan lain tavoitteena on koota kasvupalveluihin liittyvät asiakastietojen käsittelyä koskevat säännökset samaan lakiin ja myös näin viestiä kasvupalvelujen muodostavan kokonaisuuden, jolla pyritään samaan päämäärään: edistämään talouskasvua, työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Esityksen tavoitteena on myös ajantasaistaa ja selkeyttää asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä ottamalla huomioon henkilötietojen käsittelyä sekä tiedonhallintaa koskeva yleislainsäädäntö. Esityksen tavoitteena on myös osaltaan edistää palveluiden tehokkuutta, saatavuutta ja sujuvuutta. Näiden tavoitteiden kannalta on keskeistä, että maakunnallisia ja valtakunnallisia kasvupalveluja varten on keskitetty valtakunnallinen järjestelmä, jota kaikki kasvupalvelujen järjestäjät ja tuottajat käyttävät.

Kaspa näkee  esityksen hyvänä. Keskeisenä huomiona Kaspa esittää, että käyttöoikeuksien myöntäminen tulee olla joustavaa ja tehokkaasti resurssoitua, jotta asiakkaiden palvelu ei viivästy käyttöoikeussyistä. Samalla tulee kuitenkin kiinnittää riittävä huomio tietoturvaan.

Tarkemmin lausunto Kaspasta.

Tiedote 10.5.2018 julkaisuvapaa

Suomen Kasvupalveluiden tuottajat ry on perustettu maaliskuussa 2018.Yhdistyksen toiminta käynnistyy vuoden 2018 aikana. Toiminnan tarkoitus on:
Yhteiskunta

Olemme yhteiskunnallisten toimijoiden kumppani kehittämässä mahdollisimman hyvin suomalaista yhteiskuntaa palvelevia Kasvupalveluita

Asiakkaat

Kehittää kasvupalveluita käyttävien asiakkaiden (mm. työnhakijat, työnantajat ja kehityshakuiset yritykset) ja muiden sidosryhmien kannalta mahdollisimman hyviä Kasvupalveluiden palvelukokonaisuuksia

Jäsenet

Palvella laaja-alaista jäsenistöä (mm. yritykset, oppilaitokset, kolmas sektori, julkinen sektori) siten, että Kasvupalvelumarkkina tarjoaa kannattavan liiketoiminnnan mahdollisuudet ja keinoja parantaa jatkuvasti palveluiden laatua.

Lisätietoja

Hallituksen puheenjohtaja
Jari Arffman
jari.arffman@kaspa.fi
p. +358 50 325 0041

Share This